Kiinteiden aloittaminen ja uudet ruokaelämykset

Millaista ruoan pitäisi olla?

Lapsesi alkaa pikku hiljaa pureskella, olipa hänellä hampaita tai ei. Jotta puremistaidot kehittyisivät, lapselle on hyvä antaa vähän karkeampaa ja kiinteämpää ruokaa. Sillä tavoin hän oppii heti alusta alkaen, että eri ruoat tuntuvat suussa erilaisilta.

Ensimmäisen vuoden aikana lapsi saa tarvitsemansa rasvan pitkälti äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeista. Poikkeuksena tästä ovat ne lapset, joilla energiansaanti jää vähäiseksi. Tällöin annokseen voi lisätä hieman pehmeää rasvaa. Käytä 80–100-prosenttista rasvaa, esimerkiksi rypsiöljyä tai juoksevaa margariinia. Lasten purkkiruoissa on valmiiksi sopiva määrä rasvaa.

Kiinteiden aloittaminen oikeilla raaka-aineilla

Ensimmäisiksi makuannoksiksi sopivat peruna, palsternakka, maissi (älä käytä purkkimaissia, koska siihen on lisätty suolaa), parsakaali ja porkkana. Myöhemmin voit lisätä joukkoon myös muita juureksia ja vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja lihaa sekä vähän myöhemmin kalaa ja kananmunaa. Myös viljatuotteet annetaan makuannoksina. Esimerkiksi puuro on hyvä valinta.

Jatka imetystä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä sekä sinusta että lapsestasi. Kiinteän ruoan annokset ovat vielä pieniä, eikä niiden ole tarkoitus korvata imetystä. Puuro, liha, peruna ja kasvikset ovat tässä vaiheessa vain äidinmaidon lisuke.

Syötä näin

Kiinteiden aloittamisen yhteydessä on tärkeää antaa lapselle aikaa tottua uuteen. Kannattaa aloittaa pienellä lusikalla. Älä koskaan työnnä lusikkaa väkisin lapsen suuhun. Hipaise sen sijaan huulia lusikalla, jotta lapsi voi kokeilla uutta makua nuolaisemalla.

Lapsen on opittava käyttämään huuliaan ja kieltään, jotta myös nieleminen onnistuisi. Ruoan sylkeminen ulos suusta ei välttämättä tarkoita, ettei lapsi pitäisi ruoasta. Hän ei vain välttämättä tiedä, miten uudenlaista koostumusta kuuluu käsitellä suussa.

Kohti kokonaista ateriaa 

Kun kiinteiden ruokien syöminen alkaa sujua, voit pikku hiljaa koostaa niistä kokonaisia aterioita. Aloita varovasti ja kokeile uusia ruokia yksi kerrallaan. Tässä ikävaiheessa ruokailuajat on hyvä sovittaa lapsen omaan rytmiin sopiviksi. Ruokailusta tulee varmasti hyvin epäsäännöllistä, mutta älä anna sen häiritä.

Jos imetät juuri ennen ruokailua tai heti sen jälkeen, lapselle ei tarvitse antaa juomista aterian yhteydessä.

Muista jatkaa D-vitamiinitippojen antamista. Tarkista D-vitamiinitippojen määrä neuvolasta.

Tarjoa sekä puuroa että velliä

Kiinteiden aloittamisessa on tärkeää muistaa edetä rauhallisesti ja pienin askelin. Hyvänä välietappina voi pitää vellin antamista lapselle kuuden kuukauden iästä alkaen. Kun tarjoat välillä velliä ja välillä puuroa, lapsi tottuu erilaisiin koostumuksiin.

Syötä velliä nokkamukista. Tuttipullosta tarjottu velli saattaa nimittäin haitata imetystä.

Kokonaisen puuroaterian aika

Puuro on hyvää ruokaa, josta lapsi saa tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja. Myös puuro toimii askeleena nestemäisen ruoan ja kiinteiden aloittamisen välissä. Kun pikkuannosten syöttäminen onnistuu hyvin, voit kokeilla koko aterian kokoista puuroannosta esimerkiksi iltapäivän välipalaksi.

Lasten puuroissa riittää valinnanvaraa. Lasten puurojauheisiin on lisätty myös rautaa.

”Emme tee mitään ihmeellistä. Katamme kauniisti ja syömme yhdessä. Jarl saa olla mukana ja maistaa meidän ruokiamme, jos haluaa. Ei mitään monimutkaisia ruokalajeja.”

Lina, Andreas ja 18 kuukauden ikäinen Jarl

Varo seuraavia asioita kiinteiden aloittamisen yhteydessä:

• Suola Älä lisää ruokaan suolaa. Lapsen munuaiset eivät ole vielä kehittyneet käsittelemään suuria suolamääriä. Alle 1-vuotiaille tarkoitetuissa lastenruoissa ei ole lisättyä suolaa.
• Maito, viili ja jogurtti Maitotuotteissa on runsaasti kalsiumia, mutta vain vähän rautaa. Lehmänmaitoa ei sen vuoksi suositella juomaksi alle 1-vuotiaille. Pieniä määriä lehmänmaitoa voi ruoanlaitossa toki käyttää noin 10 kuukauden iästä alken.
• Pinaatti ja punajuuri Älä tarjoa alle 1-vuotiaille pinaattia, lanttua, naurista, punajuurta, nokkosta ja kiinankaalia. Niissä on nitraattia, joka voi muuttua haitalliseksi nitriitiksi.
• Pähkinät Maapähkinät ja pähkinät saattavat joutua lapsen hengitysteihin.
• Kala Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet voivat olla korkeita erityisesti Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydetystä lohessa tai taimenessa ja silakassa. Tarkista kalan syöntisuositukset Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran nettisivuilta. www.evira.fi tai vrn.fi
• Hunaja Hunajassa saattaa olla Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä. Koska alle 1-vuotiaan lapsen suolistofloora ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt, kyseinen bakteeri voi aiheuttaa imeväisbotulismiksi kutsutun myrkytystilan.